"Hepparit Kepparit"

"Kaksitoista kaunista, komeaa tai vähintäänkin kummallista keppihevosta. Satutaiteilija Milja Talvikin näkemys heppareista."
Näin kuului näyttelyn kuvausteksti. Sikäli meni pieleen että heppareita onkin 14 :-)
Heppari-näyttely oli Metkat Lastenkulttuuriviikoilla marraskuussa 2013.

Tarinoissa on suloisesti sekaisin faktaa ja fiktiota,
lue avoimin mielin, anna mielikuvituksen lentää ja ehkä jopa opit jotakin uutta!


"Laura"  
Hän on tyylikäs lady. Aamut kuluvat tipsutellen tupsutellen kaikkea muuta kuin järkevissä korkeakorkoisissa höyhenin koristelluissa aamutohveleissa puuterihuisku viuhuen. Laura ei poistu pilttuustaan ennen kuin on kaunistanut itsensä ja pitsisen harjansa. Laura on saanut nimensä kuosinsa mukaan, Laura Ashley oli brittiläinen suunnittelija ja yrittäjä joka valloitti maailman kukkakuoseillaan ja laadukkailla tuotteillaan.  (Laura Ashley 1925-1985).

"Konkari" 
Eläkepäiviään viettävä Konkari on paljon nähnyt ja kokenut vanha papparainen. Hänellä olisi monta hyvää tarinaa kerrottavanaan. Nuorena hän oli pooloponina englannissa, se on vauhdikas ja vaarallinenkin laji jossa usein loukkasi itsensä. Kilpauran jälkeen sattumusten kautta päätyi Alpeille kuormajuhdaksi kuljettamaan turistien kiipeilyvarusteita.  Kun maasto alkoi käydä liikaa voimille, niin löysi Suomesta tasaiset ja rauhalliset maastot eläkepäivien viettoon.



"Serkukset Annabella ja Aleksandra" 
Kuninkaallisten vaunujen kauniit vetäjät.  Heidät on valittu tehtäväänsä vain ja ainoastaan kauneutensa tähden. Sekös neitoja kismittää, sillä paljon hauskempaa olisi asua maalla ollen ratsu, päästä kirmaamaan nummilla niin että rapa roiskuu! Onneksi kuninkaallisia tapahtumia on harvakseltaan, sillä niihin valmistautuminen vie monta päivää, puunataan ja palmikoidaan ja siistitään joka karva.  Lopuksi salamavalojen kirkkaus häikäisee silmiä, tee siinä sitten työsi rauhassa! Pöh! Onhan se toki kivaa olla kaunotar, mutta siinäkin on kääntöpuolensa.


"Puolukka alias Vispilä"  
Puolukka on raisu likka joka ajautuu kommelluksesta toiseen. Jotkut sattumukset ovat kohtalokkaampia kuin toiset. Eräällä karkuretkellään hän haistoi suuren intohimonsa vispipuuron ja kopisutteli suurtalouskeittiön vatkaimen ääreen jossa tuota ihanaa puolukkaista herkkua oli. Innoissaan alkoi maistella samettista puuroa huomaamatta jättikokoista vispilää ennen kuin se osui hänen turpaansa.  Säikäyksessä rymisteli ympäri keittiötä, sai aikaan valtavan kaaoksen, pöllytti ilmoille jauhot, ryynit ja sokerit. Muistoksi kieroon vääntyneen turpansa lisäksi sai harjaansa sokerikiteitä jotka välkkyvät kauniisti valon osuessa niihin.

"Kultakuume"  
Kultakuumeen isoisät kulkivat Lapin Lemmenjoella kullankaivajien apuna. Pienen pieniä hippuja tarttui hevosten harjaankin periytyen muistoksi seuraavillekin sukupolville. Myös viehtymus kultaan on geeneissä. 
Norjalainen geologi Tellef Dahll löysi kullan merkkejä tutkiessaan Tenojoen vesistöä 1860-luvun puolivälin jälkeen. Monien vaiheiden jälkeen Lemmenjoen kullan löytyminen sodan jälkeen elvytti kullankaivun 1940-luvun lopulla.  Nykyaikana Lemmenjoella on vielä jonkin verran käsivoimin kultaa kaivavia, tosin hevoset ovat vaihtuneet autoihin sielläkin.




"Säkkisen veljekset Leppä ja Pihlaja"  
Maalaispojat Leppä ja Pihlaja ovat vanhaa ja kunnioitettua työhevossukua,  esi-isät loivat suvun maineen myllynpyörittäjinä. Ennen 1900-lukua hevoset olivat korvaamaton voiman lähde myllyissäkin, hevosvoimalla jauhettiin jyvät ja nostettiin vedet syvistä kaivoista. Leppä ja Pihlaja pääsevät helpommalla, he asustavat tallilla jossa he ovat lasten ihailtavana ja ratsastettavana. 
Poikien harjat on käsin värjätty puun kuorilla, heidän nimensä kertovat mitkä puut ovat kyseessä. Eikä kukaan erota kumpi on kumpi!

"Ruuni"  
Ruuni (pruuni) vanha murresana/ruotsin laina, joka merkitsee ruskeaa tai useissa tapauksissa nimenomaan ruskeaa värjäysainetta. Esiintyy mm. Europaeuksen sanakirjassa vuodelta 1853 ruotsin brun -sanan vastineena, myös ruskea ja ruosteen-karwainen. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 mainitaan ruuni eli ruskea.   
Tiedot sivulta coloria.net, kaikkien väreistä kiinnostuneiden "kotisivu".

"Azure"  
Azure on  kotoisin Välimeren saarelta, sieltä missä meri hohtaa asuurin sinisenä.  Kuuli  turistien puhuvan lumesta ja pakkasesta. Innostui lumesta niin paljon, että lepäsi kuukauden päivät, söi  ja nukkui keräten voimia. Sitten hyvästeli ystävänsä ja kahlasi turkoosina hohtavaan mereen aloittaen matkansa. Ui, ui ja ui, koko pitkän matkan, noin 7000 km kauas Suomeen asti.  Ihastui Suomeen siinä määrin että jäi tänne asumaan. Ainut harmitus on ettei talvisin pääse uimaan.





"Anni Atso"  
Tämä punainen rouva on tehnyt pitkän työuran karkkitehtaalla koemaistajana. Nuorena hän oli vaaleanruskea, mutta jatkuva elintarvikeväreille altistuminen muutti hänet  hitaasti mutta varmasti punaiseksi, harjaan tuli onneksi mustaakin, lienee lakritsien maistelun vuoksi. No, eihän hevosenkaan elimistö kestä jatkuvaa karkin puputusta, puhjenneen diabeteksen myötä työt jäivät ja Anni on nyt virkeä keski-ikäinen joka kiertää kertomassa muille keppareille liiallisen sokerin ja lisäaineiden haitoista. Hänellä on nyt hyvä elämä!

"Camden"  
Värikäs boheemi poikatyttö on saanut nimensä paikasta johon sulautuisi kuin kala veteen!  Lontoon Camden on aivan erityinen kaupunginosa, kaupungin taiteellinen sydän, värikylläinen runsaudensarvi. Camden Marketseihin kuuluu viisi eri markkinaa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, sieltä löytyy jotain joka makuun.  Muotia, antikvariaatteja, käsin valmistettuja koruja, itämaisia kotitaloustavaroita, elintarvikkeita ja kansainvälisiä herkkuja, kaikkea mitä mieli halajaa ja enemmänkin. 




"Marisa"  
Violetti ja pörröinen Marisa on seitsenvuotiaan keppariharrastajan unelmaratsu. Marisalla pääsee kovaa laukkaa, se on tottelevainen ja hyppää myös esteet. Joskus harvoin saattaa pikkasen pukitella. Erikoisen materiaalinsa vuoksi Marisaa on ihana myös pitää hyvänä, silkkisen pehmeää turpaa on nautinto paijata. Marisan omistaa tyttäreni Mea ja hänen luvallaan heppari on päässyt näyttelykierrokselle mukaan, pian taas parivaljakko pääsee täyteen laukkaan kun vapaus koittaa!

"Pikkumusta"  
Pikkumusta on lyhyt, yksinkertainen musta mekko, jonka kehitti 1920-luvulla muotisuunnittelija Coco Chanel. Se oli länsimaisen muodin historian ensimmäinen musta asu, jota ei ollut suunniteltu hautajaisvaatteeksi!  Pikkumustaa pidetään yleisesti naisten vaatekaapin kulmakivenä, eikä syyttä suotta. Elegantti ja yksinkertainen mekko kestää aikaa, sitä voi asustaa sopivaksi tilanteeseen kuin tilanteeseen… eiku hetkinen… tämä meni nyt muodin puolelle. Äh. Unohtakaa koko juttu!

(vieraskirjan merkintöjen perusteella Pikkumusta oli yleisön suosikki)