.................................................

Muistoja vuosien varrelta

Taiteita, askarteluja, käsitöitä.
Uusi julkaisu vanhoja muistellen ilmestyy aina viikonloppuisin.

.................................................

27.5.2023

Olen ollut himoneuloja muutaman vuosikymmenen, nykyään ei enää jaksa, ehdi, viitsi, mitä lie.

Kuvan kirjoneuletakin tarinaa kytkettynä tähän päivään löytyy blogista: klikkaa TÄSTÄ.



18.5.2023

Ihan ei vielä ole viikonloppu, mutta pyhäpäivä ja helatorstai!
Moni jo aloittaa viikonlopun tästä päivästä, ihanan pidennetyn viikonlopun.

"Sateenkaarikaupunki"
syntyi vuonna 2012 Sammonlahden kirjastoon Lappeenrantaan.
Maalaus on lastenosastolla, eikä se näy muualle kirjastoon.
Tästä on muutama vuosi, kun kävin itse paikan päällä, olisikin taas käytävä tarkistamassa,
onko akryylimaali kestänyt hyvin seinässä tämän reilun kymmenen vuoden ajan.




14.5.2023

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja kaikille äitien lapsille!

Tämä viikonloppu on mennyt juhlahumussa, sen järjestelyssä ja siivouksessa.
Eilen juhlimme mieheni kuuskymppisiä, ja kyllä se juhliminen hommaa teettää!
Hyvät oli juhlat, tästä on hyvä jatkaa.

Muistossa piipahdamme syksyyn 2016 ja omiin viisikymppisiini.
Tämä kukkalaite oli noutopöydässä koristeena, toimittakoon nyt äitienpäiväkukkien virkaa,
vaikka hieman syksyinen onkin.


6.5.2023

Ha-ha-hauska on tämä hattu.

Keväällä 2014 minuun otettiin yhteyttä, että josko tuunaisin hatun eläkkeelle jäävälle opettajalle.
Joo.
Ja kaikki hatussa oleva, jopa itse hattu, löytyi omista jemmoista.
Taisi olla oma ala-asteen aikainen kaunokirjoitusvihko, minkä kannet tuohon laitoin.
Kyllä tämän tyyppisiä projekteja olisi kiva tehdä, vaikka ihan elannoksi :-)



29.4.2023

"Pitkä piknik" toivottaa oikein hyvää vappua!
Iloinen 9-metrinen poppana on kudonta vuodelta 2019 ja on ollut kahdessa näyttelyssä ihmeteltävänä.
Pitemmän puoleinen vappupiknik olisi tälle kaitaliinalle oikein sopiva paikka.
Tosin tänä vuonna taitaa säiden puoleen jäädä piknikit lyhyen puoleisiksi...



21.4.2023

Photoshop-kuvankäsittelyohjelma on minulle tärkeä ja rakas kumppani (jos näin voi asian ilmaista).
Ollaan kuljettu yhdessä pitkälti yli 20 vuotta, ja tässä ajassa on tullut värkkäiltyä yhtä sun toista.
Neljä vuodenaikaa on kuvattu vuosina 2013-2014, ja nyt olemme taas keväässä,
mistä kuvasarja alkaa. Aiheena meidän kotitie.


14.4.2023

Kummajaisten Kevät.
Kyseinen kuva on hieman synkän oloinen, mutta se kuvaa hyvin sitä kuinka
talven pimeydestä kurkotetaan valoa kohti, kevääseen ja kesään.
Tästäkin on jo kymmenen vuotta! Hui!



8.4.2023

Kissisen myötä toivottelen oikein hyvää pääsiäistä!
Vuosi sitten työstin lopputyötäni Kymenlaakson Opistoon,
ja Kissi seurasi touhujani ikkunalta. Taisi kyllä linnut kiinnostaa enemmän ;-)

(mystistä on tämä tietotekniikka, tästä oli kadonnu teksti, lienee olen jotain kämminy...)

Siis maalaukseni "Portaali" pääsi upeaan kotiin kesällä 2019.
Portaalin värimaailma on kuin tuohon tilaan suunniteltu!


26.3.2023

Hypätäänkin 15 vuotta ajassa taaksepäin, vuoteen 2008.
(jossain vaiheessa mennään vielä kauemmas, kunhan ehditään)
"Pavunvarsi" on tehty rakkaalle ystävälle Lundia-hyllyn päätyyn, peittämään kirjahyllyn sekavan ilmeen.
Kokonaiskorkeus on 210 cm, kukin osa 70 cm.
Valtaosa helmistä on ostetty tämän kyseisen ystävän kanssa Budapestin reissulla,
hän pääsi itse valitsemaan mieluisia helmiä, ja hän ne myös maksoi.
Tänä päivänä toteuttaisin pitsiset lehdet vallattomammin kuin tässä,
kokeilu ja kokemus kehittää silmää ja työtapoja.
Hauska muisto tämäkin :-)


19.3.2023

Syyskuussa 2011 Lappeenrannan Suomalaisessa Kirjakaupassa
Fashion by Night-tapahtumassa olin kertomassa näyttelystäni Satumaisia Satumaita.
Jotenkin huimaa ajatella, että tuosta on jo reilusti toistakymmentä vuotta!
Oikean alakulman "tekstiilimaalaus", josta koko satutaiteilijan urani lähti käyntiin,
etsii uutta kotia tositarkoituksella. Tarjouksia otetaan vastaan: miljatalvikki(at)gmail.com
tai viestillä puh 0442087818.


10.3.2023

"Kummatusten talvi"
Näyttelyni Sateenkaaria ja Kummatuksia oli marraskuussa Imatralla Kulttuuritalo Virrassa.
Jatkoi siitä Lappeenrannan ja Mikkelin pääkirjastoihin.
Neljän tekstiilipohjaisen teoksen sarja oli Kummatusten vuodenajat, joista tässä talvi.
Nuo puut ovat jukkapalmujen (jos oikein muistan) juuret, jotka edesmennyt isäni minulle toi sanoen:
"Aattelin, että jos sinä näistä jotain saisit aikaiseksi." Ja niinhän minä sain :-)


3.3.2023

"Sateenkaaren pyykkipäivä" ilahdutti ihmisiä näyttelyssä Värikäs Vintti,
Ainolan Pihamaalla Savitaipaleella, kesällä 2014.
Tätä oli niin hauska tehdä!
Niin mieluusti tekisin vastaavanlaisia vieläkin, mutta taloudelliset realiteetit ovat
liian haastavia kädestä suuhun elävälle taiteilijalle. Tämän näyttelyn jälkeen hain
joukkorahoitusta seuraavalle näyttelylle, mutta se ei saanut kannatusta ja jäi haaveeksi.
Värikkään Vintin jälkeen seuraava varsinainen näyttelyni olikin vasta 2019.
Haaveita Värikkään Vintin seuraajasta en ole haudannut!
Ne elävät hiljaiseloa ja odottavat omaa aikaansa.

Etualalla "Sateenkaarisiskot ja Herra Sininen"



24.2.2023

Yhdeksän vuotta sitten, helmikuussa 2014 otetussa kuvassa
"Minä ja Putte lomatuulella" on vielä uudehko teos.
Nukkehahmon kainalossa oleva pinkki villakoira, Putte, ei erotu kunnolla.
Tämä on yksi lempiteoksistani sekatekniikkatöitteni saralla, kollaasin ja assemblaasin risteytys,
vai miten tämä pitäisi tulkita. Vuosia vuosia sitten tämä päätyi monenmoisten sattumien kautta
Lappeenrannasta Imatralle, en edes tiedä kenelle, toivottavasti on edelleen omistajalleen mieluinen.
(hassu kuva, mun silmät näyttää ihan kieroilta)



17.2.2023

"Oman tiensä kulkija" 2012.
Tekstiiliteos koostuu kahdesta noin 40x40 cm kokoisesta erillisestä taulusta.
Opetus on, ettei aina kannata sokeasti uida joukon mukana, sitä ei tiedä millaiseen kiipeliin päätyy.
Kulje vaan rohkeasti omaa polkuasi, ole oma itsesi!
Sininen pohja on ommeltu langoista ja kangastilkuista apuharson avulla.
Verkko on juhlahuivista, jonka yläosa oli viallinen.
Kalat askarteluliikkeestä.
Tämä teos ei ollut näyttelyssä, mutta näytteillä oli
Kahvila-konditoria Aleksandran ikkunassa Lappeenrannan torin kupeessa.

12.2.2023

"Luistellaan" helmikuu 2014.
Syksymmällä 2013 näin jossain kuvan parittomasta tuunatusta luistimesta, ja siitä se ajatus sitten lähti...
Luistimien metsästyksessä kului hetki, sillä halusin hyväkuntoisia kaunokkeja, mutta ne eivät
saaneet maksaa liikaa. Kaikki muu materiaali löytyi omista varastoista.
Alustana oleva vanerilevy on vanha hyllylevy. Levyjä löytyi kotimme vintiltä, ja usea niistä päätyi
taidepohjaksi. Miinuksena paksummissa vanereissa oli paino, teoksista tuli todella raskaita.
Luistinten joukossa keikoileva lasinen joutsen kuvaa taitoluistelijan viehkeyttä.