Ekoprinttikirjan tekniikka kasvien osaltaPerjantai 5.1.2024 - Milja Talvikki Ekoprinttikirjan videon tueksi siirrän tähän vanhemman blogikirjoitukseni. Ekoprinttaus, lyhyt oppimäärä: Välineiksi tarvitset SUUREN kattilan, pensselin ja kumihanskat sekä astioita kasvien liottamiseen ja sakset niiden leikkaamiseen. Patalaput on myös ihan hyvä olla käsillä. Varmista ennen aloittamista, että suunnittelemasi paketti mahtuu kunnolla kattilaan. Älä käytä ruuanvalmistukseen tarkoitettua kattilaa, hommaa askartelukattila erikseen, sitä voi käyttää moneen muuhunkin asiaan. Materiaaliksi tarvitset vahvaa paperia, kasveja, alunaa ja vettä, sekä ruosteisia esineitä jos haluat kokeilla kasvien ruostevedessä liottamista.
Muista tässä yhteydessä jokaisen oikeudet; että keräät vain sellaisia kasveja, joita on lupa kerätä. Kasveista en anna mitään suosituksia, koska sama kasvi mikä on kasvanut eri paikassa voi käyttäytyä ekoprinttauksessa aivan eri tavalla. Koivu on melko varma onnistuja oman kokemukseni mukaan. Mutta esimerkiksi kun itselläni onnistui hyvin akileijan lehti, niin erään toisen henkilön kokeillessa siitä jäänytkään mitään väriä eli ilmeisesti kasvupaikka vaikuttaa todella paljon eikä sitä voi tietää etukäteen mikä kasvi toimii ja mikä ei. Muista että mm. puiden lehtien ja oksien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan! Tarkista jokaisenoikeudet netistä, jos et niitä muista. Jokaisenoikeus on siis entinen jokamiehenoikeus, jonka nimike on muutettu hiljattain. Keittäminen on parasta tehdä hyvin tuuletetussa tilassa tai niin että liesituuletin on koko ajan päällä, tai ulkona kuten minä tein. Suojaa pöytä. Auki leikatusta jätesäkistä saa helposti suurikokoisen suojamuovin. Lyhykäisyydestään homma tehdään niin, että paperit kastellaan alunavedellä pensselillä sivellen ja annetaan papereiden hetki asettua ja imeytyä. Liotetut kasvit laitetaan papereiden väliin ja nippu paketoidaan ja sitten tunti keitetään.
Samaan väliin kannattaa laittaa useampia eri kasveja, jolloin mahdollisuudet onnistua on suurempi. Joku toinen kasvi onnistuu ja joku toinen ehkä ei. Kasveja voi olla aika paksultikin, jos sinulla on paksu paperi, joka kestää muhkurat rikkoutumatta (vähintään 200 g paperi). Huomaa, että kasvin kuva toistuu toisessa paperissa peilikuvana. Jos haluat vain yksittäisiä ”kuvia”, niin laita kerrokset siten, että ensin on painettava paperi, sitten kasvi/kasvit, väliin suojapaperi, taas kasvit ja sitten toinen painopaperi. Lopputuloksen yllätyksellisyys johtuu myös siitä, että kasvinlehden ylä- ja alapuoli käyttäytyy eri tavalla värin luovuttamisessa. Kasveja voi myös liottaa ruostevedessä, jolloin niistä tulee tummia, jopa mustia kuvia. Ruosteveden valmistaminen on yksinkertaista; laita yön yli veteen likoamaan ruostuneita esineitä ja loraus etikkaa; TADAA! sinulla on ruostevettä. Itse olen liottanut osan kasveista ruostevedessä ja osan alunavedessä. Sopiva liotusaika on arvoitus, mutta ainakin puolisen tuntia pitäisin kasveja likoamassa. Koska paketista pitää saada tiukka niin painoa on hyvä olla kasaamisvaiheessa. Minulla oli apuna tyttäreni, jonka vaaleanpunaiset kroksit näkyvät kuvassa. Tein muutaman paperin kerrallaan ja laitoin ne aina tuonne pinkkaan painumaan.
Paperipinkan molemmin puolin tulee laittaa paksu pahvi, joka ei väänny helposti, pahveja voi olla useampikin. Minulla oli mahdollisuus saada sopivan kokoiset palat 9 mm vaneria ja voin käyttää näitä samoja vanereita useita useita kertoja. Myös kaakelilaatta on tarkoitukseen sopiva. Paketti tulee sitoa tiukasti keittämisen kestävällä nyörillä. Esimerkiksi matonkude tai moppilanka, kuten minulla tuossa on, on sopiva pinkan sitomiseen. Pakettia pitää keittää tunti ja sen tulee olla koko ajan veden alla. Tunti aletaan laskea siitä, kun vesi kiehuu kunnolla. Koska paketti kelluu, niin olen laittanut sen päälle painon, jotta paketti pysyy koko keittämisen ajan veden alla. Painoksi käy painava rautaesine tai kivi, kunhan paino kestää kuumuuden ja pysyy paikoillaan paketin päällä.
Kasvien liotukseen käytetty alunavesi kannattaa kaataa kattilaan keittoveden sekaan. Ensimmäisellä kerralla kaadoin keittoveteen myös ruosteveden mutta omasta mielestäni se tummentaa papereita liikaa. Toisella kerralla en käyttänyt ruostevettä lainkaan. Silloin rautaa oli ainoastaan kattilassa paketin päällä painona. Keittämisen jälkeen paketin voi jättää veteen jäähtymään. Sen voi myös nostaa vedestä pois ja jättää tekeytymään. Jos malttaa antaa sen rauhassa olla, niin sekin edesauttaa printtauksen onnistumista. Se on vaan tosi vaikeaa, se odottaminen! Purkaminen on sottaista puuhaa ja jos teet tämän sisällä niin suojaa paikat hyvin, aivan kuin pakettia ja tehdessäkin. Jos haluat nopeuttaa kuivumista, niin paperit voi silittää leivinpaperien välissä. Tai sitten ihan vaan jättää rauhassa kuivumaan, vaikka vanhojen pyyhkeiden päälle.
Vaikka ensimmäinen värjäyskertani ei mielestäni onnistunut kovin hyvin, niin silti innostuin tästä tekniikasta niin paljon että kokeilin sitä uudelleen, ja jostain syystä toinen kerta onnistui paljon paremmin. En tiedä miksi. Tässä kuvassa toisen kerran paketti ennen keittämistä. Paketin koko on hieman suurempi kuin ensimmäisessä (uudet vanerit).
Vaikka ekoprinttauksessa käytetyt ainekset eivät yleensä ole myrkyllisiä, niin pidä silti ruuanvalmistukseen käytettävät astiat ja kattilat tästä hommasta erillään! Vastavaa menetelmää voi tehdä myös kankaalle, mutta se on sitten aikalailla erilainen juttu se. (aiheesta ei ole tulossa blogikirjoitusta) Milja |
